tiistai 30. kesäkuuta 2015

Vapaalle heittäytyminen

Tuntuuko, että töistä on vaikea irtautua? Arjesta vaikea päästä hetkeksi vapaalle? Arkiset asiat pyörivät mielessä vaikka olisi todellakin ansainnut hetken itselleen. Vapaalla saa olla tekemättä mitään ja nauttia niistä omista jutuista.

Lähtökohtaisesti ajattelen, että arjesta tulisi tehdä itselleen hyvää. Sellaista, josta osaa nauttia. Ilman muuta elämässä saa ja pitääkin olla asioita, joita odottaa, mutta ne eivät saa olla pääasia. Hyvästä arjesta huolimatta ihmiset tarvitsevat lomaa ja vapaata, jolloin on mahdollisuus tehdä kaikkea muuta. Käydä mökillä, nähdä ystäviä, nauttia hyvästä ruoasta, kalastaa, veneillä, nauttia luonnosta, käydä rannalla tai mitä tahansa muuta, jonka kokee itselleen hyväksi.

Keinoja on monia ja jokaisen täytyy löytää itselleen se oikea tapa. Jokainen meistä tarvitsee aikaa itselleen. Juuri nyt itse kirjoitan tätä tekstiä omalla terassilla, kuulokket korvilla, aurinko paistaa ja pöydällä on tuoretta kahvia. Elämän pienet, mutta suuret ilot. :)


























Jannika B - Itseni herra

Hetken vielä valo soljuu
ennen kuin se katoaa
vartin verran tässä murehdin
ennen kuin mä nukahdan

Muistinko mä laskut maksaa?
matot viedä pesulaan?
Rakkailleni sanoinhan
Yli kaiken välitän

Muistinko olla
Itseni herra
Muistinko tehdä
niinkuin tahdon

Muistinko kiittää
arvoa antaa
Muistinko ottaa
omaa aikaa?

Jos tämä ois iltani viimeinen
osaisinkin olla onnellinen





Millaiset asiat saavat sinut rentoutumaan?




-Emmi-

sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Ensimmäinen valmennettava OSA 1

Meidän tulee antaa koululle näyttöä siitä, että olemme osaavia siinä mitä teemme. Saimme siis valita itse asiakkaan, josta tehdään ns. lopputyö. Julkaisen kymmenen postausta hänen matkastaan kohti asetettuja tavoitteita, joten kirjoitan tiiviisti hänen harjoittelusta ja projektista.

Valitsin asiakkaan lähipiiristäni. Se millä perusteella lähdin tekemään valintaa on se, että halusin mahdollisimman tyypillisen asiakkaan, joita tulen varmasti kohtaamaan työssäni. Valitsin 24-vuotiaan Hennan, joka haluaa pudottaa painoa, kiinteityä ja tulla energisemmäksi. Hänellä on urheilutaustaa, mutta parin vuoden aikana hän ei ole juurikaan harrastanut liikuntaa ja syömistottumukset ovat pahasti metsässä.

Asetimme Hennalle tavoitteeksi pudottaa 8kg painoa. Samalla muokkaamme kehoa sporttisemmaksi. Henna tekee töitä lasten parissa, joten fyysisen jaksamisen lisäksi kiinnitämme huomiota projektin aikana erityisesti myös henkiseen tasapainoon. Tarkoitus on saada Hennalle liikunnan ja terveellisen ruoan voimalla lisää jaksamista arkeen ja parantaa hänen suorituskykyään.

Laskin hänen henkilökohtaisen energiankulutuksen ja tein sen pohjalta ihanne ruokavalion. Tietenkin muistaen monipuolisuuden ja elimistölle tärkeät ravintoaineet. Lisäksi teimme Hennan tarpeisiin ja tavoitteisiin sopivan kuntosali-ohjelman, joka jakautuu kolmelle päivälle. Tämän lisäksi hän tekee viikoittain vähintään kolme 30 minuutin mittaista kävelylenkkiä ja kerran viikossa käymme tekemässä toiminnallisen treenin.

Hennalla ei ole paljoa kuntosalitaustaa, joten harjoittelemme yhdessä ensimmäisen kuukauden ajan. Minulle on todella tärkeää, että liikkeet suoritetaan oikein, joten haluan olla seuraamassa ja ohjaamassa tekniikoiden kanssa, jotta loukkaantumisriski pystytään minimoimaan.


Lähtötilanne:


ikä: 24 vuotta
paino: 62 kg
pituus: 160 cm
projektin kesto: 10 viikkoa
projektia takana: 5 päivää




Hennan motivaatio on ollut heti alussa loistava!






Energistä ensi viikkoa! :)



-Emmi-








keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Tiedätkö energiankulutuksesi?


Kuinka paljon kulutat energiaa päivässä? Silloin kun saanti- ja kulutus ovat tasapainossa pysyy paino hallinnassa. Tässä yksi tapa laskea energiankulutuksesi päivän aikana:


Painosi x fyysinen aktiivisuustaso (katso taulukko). Huomioi, että naiset ja miehet ovat erikseen.

Esimerkki 1. Matti painaa 80kg ja aktiivisuustaso on kohtalainen: 80 x 40 = 3200 kcal, 80 x 45 = 3600 kcal. Näin ollen kokonaisenergiantarve on 3200-3600 kcal.

Esimerkki 2. Tiina painaa 60kg ja aktiivisuustaso on kevyt: 60 x 30 = 1800 kcal, 60 x 35 = 2100 kcal. Näin ollen kokonaisenergiantarve on 1800-2100 kcal.

Muistetaan kuitenkin, että nämäkin ovat suuntaa antavia laskelmia ja todelliseen kulutukseen vaikuttaa muitakin asioita, kuten esimerkiksi lihaksen määrä kehossa. Lihas kuluttaa energiaa enemmän kuin rasva, joten mitä enemmän kehossasi on lihasta - sitä suurempi enegiankulutuksesi on.


Mukavaa viikkoa! :)



-Emmi-

maanantai 22. kesäkuuta 2015

Painonpudotus haasteena



Niin kuin tiedetään - paino nousee kun ihminen syö enemmän kuin kuluttaa, laskee kun syödään vähemmän ja pysyy entisellään jos kulutus sekä energiansaanti ovat tasapainossa. Haluan kertoa teille oman tarinani siitä kuinka taistelin itseni ylipainoisesta takaisin normaalipainoiseksi.

Elämä on täynnä valintoja. Se on täynnä mielitekoja. Ihmiset tekevät päivittäin useita valintoja syömisten suhteen ja luonnollisesti ne vaikuttavat myös kehoon. Fyysisen- ja psyykkinen tasapaino kulkevat käsikädessa, joten niillä päivittäisillä valinnoilla vaikutat myös henkiseen jaksamiseesi.

En ole itse tehnyt aina hyviä valintoja. Itse asiassa ollaan menty takapuoli edellä puuhun monesti. Samoihin kiviin on kompastuttu useamman kerran, mutta mielestäni virheiden tekeminen ei ole väärin. Pääasia on, että niistä ottaa opikseen vaikka sitten useamman kompastumisen jälkeen. Niitä virheitä kun tekevät kaikki - ihan jokainen.

Aloin muutama vuosi sitten hiljalleen syömään epäterveellisemmin. Herkut hiipivät enemmän ja enemmän arkeen ja lopulta yksi herkkupäivä vaihtui viikonlopuksi. Lopulta koko viikoksi. Rasvainen ruoka oli osa arkea eikä sitä sen ihmeemmin ajatellut. Silloin kun joku asia tulee elämään hiljalleen niin siihen ehtii hyvin turtua eikä sitä juurikaan ajattele.

Seuraavaksi loppui liikunta ja soppa olikin sitä myöten selvä. Kiloja tuli kuin sieniä sateella ja aloin tuntemaan epämukavuutta omassa kropassa. Jälkikäteen ajateltuna yllättävän pitkään vietin tätä elämäntapaa ja keräsin seurustelin myötä kiloja. Enkä nyt missään nimessä syytä seurustelua vaan tiedostan, että ihan itse kiloni keräsin.

Syitä siihen miksi kiloja kertyy? Kiire? Stressi? Isot annoskoot? Liikunnan puute? Ihmiset ovat kiireisiä ja toteavat etteivät EHDI valmistamaan ruokaa tai eväitä. Mielestäni terveys on niin tärkeä asia, että priorisoinnissa se menee todella kärkeen. Nykyään valmistan itse ateriani ja teen itselleni eväät mukaan. Tiedän siis myös mitä ruokani sisältää.



Tässä kuvassa +20kg tähän päivään verrattuna.












Yhtenä päivänä vain havahduin omaan peilikuvaani ja siltä seisomalta suunta kääntyi. Aloin ottamaan selvää terveellisistä elämäntavoista ja aloin kuntoilemaan. Samalla tiellä ollaan ja pakko sanoa, että voin sekä henkisesti että fyysisesti todella paljon paremmin.

Tie ei todellakaan ole ollut suora ja kivetön vaan siihen mahtuu turhautumista, huonoja päiviä, todella huonoja päiviä, epätoivoa, tuskastumista, ajatuksia siitä että koko homma on ihan turhaa ja ajatuksia siitä, että tekisi mieli luovuttaa. Kaikki nämä tunteet kuuluvat asiaan eikä elämän aina pidäkään olla helppoa. Mitä sitä osaisi arvostaa jos aina kaikki menisi niin kuin on suunnitellut? Luokaa itsellenne tavotteita ja toteuttakaa ne. Etsikää rajojanne ja rikkokaa niitä. Seuraavalla kerralla olette entistä vahvempia.

Mielestäni avain onnistumiseen on pitkäjänteisyys. Asiat eivät tapahdu viikossa. Toisilla homma etenee nopeammin kuin toisilla, mutta jokaisella meistä on mahdollisuus onnistua. Jokaisella meistä on mahdollisuus tehdä valintoja. Sinä päätät ovatko ne hyviä vai huonoja. Vaikka olisit valinnut eilen huonosti niin valitse tänään paremmin - ei ole liian myöhäistä. :)

Toivottavasti tämä teksti antoi edes yhdelle halun onnistua. Jos näin on niin olen tänään onnistunut omassa tavoitteessani.



kuva Arto Tapio





kuva Arto Tapio







Ihanaa viikkoa ja tsemppiä omien tavoitteiden saavuttamiseen! :)




-Emmi-








torstai 18. kesäkuuta 2015

Juhannus



Levätkää, syökää, ulkoilkaa, rentoutukaa ja nauttikaa toistenne seurasta. Hyvää Juhannusta ystävät! :)


























keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

Motivaatiota treeneihin?




Kaikilla on päiviä, jolloin sohva kutsuu kuluttajaansa eikä treenaamaan lähtö kiinnostaisi tippaakaan. Näitä päiviä tulee heille, jotka ovat vasta aloittaneet harrastuksensa ja myös heille, jotka ovat treenanneet useita vuosia ja harrastuksesta on tullut elämäntapa. Tärkeää on oppia kuuntelemaan omaa kroppaansa, että onko nyt annettava aikaa palautumiselle vai onko tämä vaan yksi niistä päivistä, jolloin tuntuu että jaksamattomuus on tekosyy.

Mikä olisi sitten hyvä keino saada itsensä liikkeelle sellaisena päivänä, jolloin syynä treenihaluttomuuteen on vain se ettei ole kiinnostusta? Tässä muutama esimerkki omista keinoista selättää treenihaluttomuus:


1. Laita sellaista musiikkia soimaan, josta tulee energinen fiilis. Musiikilla on todella suuri vaikutus ainakin meikäläisen mielialaan, joten tämä keino on useampaan otteeseen todettu toimivaksi!



kuva Arto Tapio




2. Vetäise treenikamat päälle. Trikoot ja toppi saa ainakin itselle ajatuksen, että kohta mennään. Löysät ja lämpöiset vaatteet taas helpommin imaisee sohvan pohjalle makoilemaan.



3. Löydä itseäsi motivoiva kuva esimerkiksi jostakin urheilijasta. Olipa motivoiva tekijä sitten henkilön energisyys, tapa ajatella asioita, vartalo, elämäntyyli tai mitä tahansa tavoiteltava juttu, mikä saa liikettä niveliin!



kuva Arto Tapio


4. Treenikaverit. Miten paljon saakaan treeneistä enemmän irti kaverin tsemppauksella! Olen itse sitä mieltä, että pitää osata treenata myös yksin ja opetella siihen, että omista treeneistä saa irti vaikka siinä ei olisikaan toista kannustamassa. Sitä paremmalta tuntuu sitten ne treenikaverin tsempit ja se tuo myös hyvää vaihtelua omiin treeneihin.




5. Suunnitelmallisuus. Jos homma menee liian usein siihen, että löydät itsesi kerta toisensa jälkeen sohvalta vaikka sinne salille olisi ollut taas tarkoitus mennä niin suunnittele aina tulevan viikon treenipäivät etukäteen ja päätä, että silloin sinne salille mennään.




kuva Arto Tapio





Treeni-iloa arkeen!






-Emmi-




maanantai 15. kesäkuuta 2015

Ensimmäinen postaus - kuka ruudun tällä puolella on?




Noniin, se olisi sitten blogi valmiina postauksiin. Ajattelin näin ensimmäisellä kerralla vähän kertoa, että kuka olen ja mistä tulen. Lämpimästi tervetuloa lukemaan meikäläisen ajatuksista ja elämän kulusta!

Ruudun tällä puolella kirjoittelee vuonna -90 syntynyt opiskelija ja työssäkäyvä, kolmen koiran omistaja Jyväskylästä. Työskentelen asiakaspalveluhommissa ja opiskelujani suoritan kahdessa eri koulussa viikonlopuisin. Toinen paikka sijaitsee Jyväskylässä, Trainer4you:lla, josta valmistun syksyllä 2015 personal traineriksi. Lykkäsin toisen opiskelupaikan jatkamista syksylle, koska alkoi olla jo liikaa ohjelmaa. Koulutus käydään Lapin urheiluopistolla, josta valmistun sitten syyskuussa 2016 myöskin personal traineriksi. Lisäksi ravinto- ja fitness-valmentajaksi sekä luen liikuntalääketieteiden perusopinnot.

Normaali arki on tasapainottelua työn, opiskelun, treenien ja muun mukavan keskellä. Vaikka välillä tuntuu, että saan aikatauluttaa viikkoni, jotta arki sujuu mutkatta niin voin silti käsi sydämellä sanoa, että nautin omasta arjestani juuri sellaisenaan: aikaiset aamut, lenkkeily karvakuonojen kanssa, työ hyvässä ilmapiirissä, treenit arjen keskellä ja ruoanvalmistus hyvistä raaka-aineista. Onnellisuus rakentuu pienistä asioista. :)

Kulunut vuosi on ollut varmasti elämäni opettavaisin. Todellinen koulu tuntemaan itsensä. Mitä tunnen? Miksi tunnen näin? Opettelua elämään eron jälkeen yksin ja selviytymään isoista vastoinkäymisistä huolimatta. Kaikella on joku tarkoitus - näin haluan uskoa. Asiat ei aina mene niin kuin niiden haluaisi menevän. Usein on käytävä reippaasti omalla epämukavuusalueella, jotta on mahdollisuus kehittää itseään. Joistakin asioista on selviydyttävä yksin, mutta onneksi ei läheskään kaikista. Onni on ystävät, perhe, läheiset - olkaamme heistä kiitollisia joka päivä. :)

Sitten vähän harrastustaustoja: melkosen kirjava on tuo oma tausta eri joukkuelajeista ihan yleisurheiluun. Käväisin kunnon puolesta totaalisen pohjalla vuoden 2011-2012 tienoilla, jolloin en urheillut enkä varsinkaan syönyt terveellisesti. Mielestäni seurustelu ei ole peruste heittää kirjaimellisesti läskiksi koko hommaa, mutta niin kävi omalla kohdallani, kunnes yhtenä päivänä havahduin omaan peilikuvaani, josta en tunnistanut itseäni. Siitä lähti ensimmäinen oma dieettini, josta voin näin jälkikäteen todeta että se muutti elämäni.

Silloinen avomieheni opetti minulle miten treenata oikein ja tuki minua täysillä myös syömisten kanssa. Liian harvoin tulee ääneen todettua sitä, kuinka kiitollinen tulen hänelle tästä aina olemaan. Kaikista ei ole tukemaan ylipainoista kiukkupussia, joka häpeilee itseään eikä selkärankaa ollut nimeksikään. :D

Kuluneen vuoden aikana olen oppinut myös eri tavalla nauttimaan treenaamisesta ja terveellisestä ruoasta. Aikaisemmin treenaaminen on ollut omalla kohdalla puhtaasti ulkonäkökeskeistä. Kelkka on kääntynyt niin, että tänä päivänä treenaan, koska nautin siitä. Syön terveellisesti, koska siitä tulee käsittämättömän hyvä olo. Muut asiat tulevat siinä sivussa, mutta mielestäni olen löytämässä itselleni tasapainoa näiden asioiden suhteen. Odotin aikaisemmin herkkupäiviä kuin joulua, söin karkkia ihan kuin se olisi loppumassa maailmasta kesken. Kaasupohjassa karkkikauppaan, koska se on menossa 15 minuutin päästä kiinni. Ihan jo oman sekä muiden turvallisuuden nimissä - hyvä että kuluneet vuodet on opettaneet tästä pois. :D

Lyhyestä virsi kaunis. Nautin arjesta ja fiilistelen kesää! Tapaan ystäviä ja treenaan usein. Rakastan omia karvakuonoja älyttömän paljon ja tiedän millä alalla haluan työskennellä tulevaisuudessa. Tähän voisi vielä todeta, että life is good!




kuva Arto Tapio





Mukavia lukuhetkiä ystävät :)



-Emmi-